Miksi hyvinvointi alkaa arjesta – arjen toimiva ketju

Arki on sana, jota harva pitää erityisen innostavana. Silti juuri arki, ei juhlapäivät tai yksittäiset  onnistumiset, ratkaisevat miten voimme. Arki tapahtuu tavallisina maanantai iltoina. 

Jokaisella meistä on omanlaisensa arki. Arki on se pohja, jolle koko pääasiallinen elämämme  rakentuu. Sen pitäisi olla toimivaa, monipuolista, terveellistä, selkeää ja juuri itselle sopivaa. Siihen  voimme itse vaikuttaa hyvin paljon. Totuttujen ei -toimivien rutiinien muuttaminen toimivimmiksi  ei välttämättä käy käden käänteessä. 

Hyvinvointi rakentuu arjen ympärille. Perusasiat, kuten uni ja palautuminen, ravinto, liike, mielen  hyvinvointi sekä ihmissuhteet pitäisi olla ensin kunnossa. Kun taas lähdetään tarkastelemaan näitä  sanoja yksityiskohtaisemmin, alkaakin löytymään merkityksiä, arvoja ja jopa haaveita. Vaatii tahtotilaa tehdä arjesta ”oman näköinen”. On osattava järjestää, raivata, priorisoida, ottaa  huomioon, sovitella ja mahduttaa.  

Arjen hallinta lähtee kodin hallinnasta - millaisen ”alustan” luomme arjelle. Koti on tärkeä  levähdys- ja palautumispaikka. Varsinkin nykyaikana, kun informaatiota tulee joka puolelta ja kiire  sekä tehokkuus näyttelevät isoa osaa ihmisen elämässä, on tärkeää, että koti on selkeä ja  rauhallinen. Ulkomaailman asiat ja vaatimukset eivät yllä omaan – maailman tärkeimpään  paikkaan - kotiin( ). ❤). 

Vähemmän tavaraa- enemmän selkeyttä 

Kodin toimivuudesta ja järjestyksestä on hyvä alkaa rakentamaan toimivaa arkea. Suurimmalla  osalla meistä on ylimääräistä tavaraa kotona, kaapeissa ja varastoissa. Tärkeintä olisi saada  tavarapaljous aisoihin ja karsittua turha tavara arjen tieltä. Jokaisessa perheessä on oma kulttuurinsa tavaraan suhtautumisessa. Kuitenkin ainakin pari kertaa vuodessa olisi hyvä tehdä inventaariota  koko perheen voimin ja yhdessä poistaa kotiin kannettua ja kertynyttä tavaraa. Lapset mukaan  talkoisiin ja yhdessä käydään läpi huone huoneelta, mistä luovutaan. Esimerkiksi kesälomalla voi  merkitä kalenteriin parin päivän tavarainventaarion.  

Käydään läpi pieniä vaatteita ja leluja sekä koulutarvikkeita. Vaihdetaan vaikka huoneen järjestystä  niin se tuo uutta energiaa kotiin ja samalla tulee siivottua piilossa olleita nurkkia. Useimmiten  lapset- ja nuoretkin innostuvat asiasta, kun koko perhe paneutuu asian äärelle.  

Lapsi oppii arjen mallista 

Asiat löytyvät helpommin kotona, kun tavaraa on vähemmän. Kuulostaa hyvin yksinkertaiselta ja  periaatteessa se sitä onkin:). 

Kotona annetaan lapsille malli kuinka arkea hallitaan - vallitseeko kotona jatkuva kaaos, jolloin  asiat ovat usein hukassa. Tuntuuko myös että ajankäytön suhteen on haasteita - hädin tuskin  selvitään aikatauluista ja myöhästymisiä tapahtuu. 

Aktiivisten vuosien aikana tuntuu usein mahdottomalta löytää aikaa mihinkään ylimääräiseen  järjestelyyn tai inventointiin.  

Kannattaa kuitenkin yrittää uhrata hetki näiden asioiden miettimiseen ja suunnitteluun. Jopa  pienetkin muutokset kodissa, kuten ylimääräiset tai uudet naulakot, hyllyköt ja korit tai kaapin  sisällön järjestely vaikka uutta tarkoitusta varten, voivat tuoda paljon apua asiaan. Eteinen on avainasemassa varsinkin lapsiperheissä. Esimerkiksi harrastusvälineet omilla paikoillaan ja helposti  saatavilla kotona, tukevat harrastuksiin lähtöä. Ratkaisut ja säilytysratkaisut eivät usein ole  remonttia vaativia mutta vaativat ajattelua ja jonkin verran aikaa. Se aika kyllä säästetään  myöhemmin takaisin kun asiat toimivat paremmin. Vähäisempi tavara tukee tämän toteutumista.  Voisikin olla hyvä ottaa käyttöön periaate; jokaisen tavaran kohdalla minkä tuot kotiin, on laitettavapois joku turha tavara. Jos jokainen perheenjäsen noudattaisi tätä periaatetta, olisi tavaran määrän  hallinta helpompaa. 

Eri aikakauden muuttuneet mallit 

Usein voi olla, että ihmiset eivät välttämättä ole halukkaita hankkimaan uusia tavaroita tai vaatteita  rikkinäisten ja todella kuluneidenkaan tilalle. Kyse ei ole välttämättä taloudellisesta esteestä vaan  kulutustottumuksista. Esimerkiksi joskus iäkkäiden ihmisten lapsuudessa ja nuoruudessa tavaran  kulutus oli toisenlaista, ja ei ollut aina saatavilla uutta vanhan tilalle.  

Työskennellessäni kodinhuollon ja kodin järjestelyn työkentällä, kohtaan eri ikäluokan ihmisiä.  Saattaa olla, että yli 90- vuotias asiakas on säilyttänyt lähes kaiken mahdollisen tavaran koko  elämänsä ajalta ja asunut aina lapsuudenkodissaan. Toinen asiakas voi olla perhe, jossa on useampialapsia ja tavaraan suhtaudutaan ihan eri tavalla. Tilataan netistä ja ostetaan kaupoista tarpeen  mukaan ja varmuuden vuoksi. Haasteet tavaran paljouden kanssa saattavat muistuttaa toisiaan.  Iäkkäämpi tarvitsee kodissaan tilaa apuvälineille ja niiden kanssa liikkumiselle. Lisäksi vähäisempi  tavaramäärä ja selkeät tavaroiden omat paikat tukevat iäkkään asiakkaan mahdollisesti  huonontuneen muistin kanssa selviämistä. 

Perhe taas tarvitsisi tilaa toimivalle arjelle ja jokainen perheen yksilö oman tilansa.Miten alkuun - muutos alkaa pienestä 

Usein kodin järjestely on vaikea saada alkuun kun kaaos kodissa on niin suuri. Ei yksinkertaisesti  tiedä mistä aloittaisi. Tähän on selkeä neuvo: asia kerrallaan eli keskittyminen yhteen kohtaan.  Esimerkiksi yksi komero tai sen hylly kerrallaan ja viikon kuluessa koko komero: välitavoite ja  tavoite mielessä. Tämän neuvon taika piilee siinä, että huomaat yhden kohdan muutoksen eli kättesi jälki näkyy siinä ja tilaa on tullut. Pidä fokus - äläkä anna sen karata ! 

Näihin järjestelyhetkiin löytyy muutamia tosi hyviä vinkkejä joita jokainen voi oman  mieltymyksensä mukaan kokeilla. Tässä yhteydessä onkin hyvä mainita, että on mahdollista saada  ammattimaista järjestelyapua kotiin. Aiottu projekti saadaan nimettyä, aikataulutettua ja  organisoitua. Välipalaverit ammattijärjestäjän kanssa voivat riittää, tai pari käyntiä projektin  keskellä, sen suuruudesta riippuen. 

Kodin järjestelyssä ei tarvitse onnistua heti täydellisesti. On tärkeää, että yritetään yhdessä ja  inventoidaan tavaraa vähintään pari kertaa vuodessa tai vuodenaikojen muuttuessa. Uusi järjestys  saattaa helpottaa elämää ainakin muutaman kuukauden ennen kuin taas palataan pikkuhiljaa  entiseen mutta ensi kerralla pyritään ehkä vähentämään vielä enemmän. Ja mikä tärkeintä; on tehty  yhdessä ja vähennetty tavaraa yhteisen hyvän eli kodin ja arjen toimivuuden parantamiseksi. 

Asioihin voidaan vaikuttaa omista lähtökohdista käsin. Isoin valinta kuitenkin tehdään ostohetkellä;  tarvitsenko todella tätä tavaraa? Mihin sijoitan sen kotona? Mitä laitan pois tämän sijasta? Mietinkö  vielä ja palaan myöhemmin ostamaan sen jos todella tarvitsen sitä, enkä saa sitä mielestäni?

Arjen toimiva ketju ei synny täydellisestä kodista eikä täydellisestä ihmisestä. Se syntyy pienistä  päivittäisistä valinnoista. Kun koti tukee arkea, arki tukee hyvinvointia; kun hyvinvointi vahvistuu,  meillä on enemmän voimavaroja huolehtia itsestämme ja toisistamme. 

Millaisen arjen sinä haluaisit rakentaa itsellesi ja läheisillesi? 

Kirjoittaja:  

Krista Kinnunen-Honga 
personal trainer, elintapavalmentaja 
ammattijärjestäjä ja sosionomi (YAMK).  

Kirjoitan arjen toimivasta ketjusta - siitä miten koti, liike, lepo, ravinto ja hyvinvointi tukevat  toisiaan.